Martti Muukkonen, TM
martti.muukkonen@joensuu.fi
http://cc.joensuu.fi/~muukkone
p. 013-251 2720, 0400-90 51 59
Uskonnonsosiologian kurssi 560238 2OV
29.9. - 15.12.1999 ke 14-16
10.11. Uskonnolliset liikkeet III
Uudet uskonnolliset liikkeet
- Lahko ja kultti termeinä niin arvolatautuneita, että tilalle tuli 1970-luvulla käsite uusi uskonnollinen liike )new religious movement, NRM), joka sisältää molemmat käsitteet
- Uusien uskonnollisten liikkeiden nousu ajoittuu 60-luvulle hippi-liikkeen nousuun, jota voidaan pitää ensimmäisenä modernina uususkontona
- NMR:ien kehitys rinta rinnan uusien sosiaalisten liikkeiden (new social movements NSM) kanssa
- Vanhat deprivaatioteoriat eivät saaneet empiiristä tukea
- Kannatuspohja keskiluokasta ja ylemmästä keskiluokasta, jolla ei ollut juurikaan taloudellisia vaikeuksia
- Typologia:
1. Kristinuskon pohjalta syntyneet liikkeet
2. Terapiaryhmistä ja psykologian pohjalta syntyneet liikkeet
3. Aasialaisperäiset liikkeet
- Tutkimuskeskustelu käsittänyt seuraavia teemoja:
- Aivopesu ja siitä vapautuminen
- Liikkeiden laillinen status (mm. Scientologia)
- Ihmisen uskonnollisuuden tarve
- Kirkkojen ja uususkontojen suhde
- Poliittinen uskonnollisuus liittyy NSM:iin
- USA:n kansalaisoikeusliike pohjasi Amerikan mustiin kirkkoihin
- Kielikuvat olivat kauttaaltaan vanhatestamentillisia Martin Luther Kingin viimeistä puhetta myöten
- Johtajisto koostui mustista papeista
- Organisaation pohjana oli seurakuntaverkosto
- Ideologia ja keinovalikoima noudattivat pitkälti Vuorisaarnan etiikkaa
- Iranin vallankumous, Sandinismi, Puolan solidaarisuusliike ja oikeistofundamentalismi ovat romuttaneet vanhat durkheimilaiset käsitykset uskonnosta yhteiskunnan stabilaattorina
- Uskonto on myös uusintava tekijä, koska se julistaa ylintä auktoriteettiä, jota pitää totella enemmän kuin yhteiskunnallisia päättäjiä
- Kristillisten nuorisoliikkeiden taksonomia
- Isolatiiviset ryhmät omine alakulttuureineen
- Valistusryhmät, joiden toiminta on ‘esipoliittista’
- Uskonnolliset poliittiset ryhmät
Kvasiuskonnolliset liikkeet
- Ninian Smartin luokittelussa tällaisia mm. nationalismi ja kommunismi
- Muita voisivat olla mm. urheilu, kulttuuri, markkinatalous ja jopa yliopistolaitos
- Oleellista on se, että nämä pyrkivät valtaamaan keskeisen sijan ihmisten maailmankuvassa ja luomaan sekulaareja vastineita uskonnon eri dimensioille
Suomen uskonnolliset liikkeet
- Ari Haavion väitös evankeelisesta liikkeestä, Kirsti Suolinnan tutkimukset lestadiolaisuudesta ja Juha Kauppisen väitös Kansanlähetyksestä ovat merkittävimmät sosiologiset herätysliiketutkimukset (koska jälkimmäisistä on seminaariessee, niin jätän ne tässä pois)
- Haavio näkee herätysliikkeet protestiliikkeinä, jotka puuttuvat johonkin äitiorganisaationsa epäkohtaan
- Haavio tekee erottelun herätyksen ja herätysliikkeen välillä - tässä hän seuraa Herbert Blumerin käsite-erottelua yleisten ja erityisten sosiaalisten liikkeiden välillä sekä kollektiivisen käyttäytymisen perinteessä oleviin liikkeen vaiheita kuvaaviin teorioihin
- Blumerin mukaan yleinen sosiaalinen liike on verrattavissa kulttuurivirtaukseen tai uusiin ajatuksiin
- Liikkeellä on yleensä katsottu olevan seuraavat vaiheet: massa-vaihe, mobilisaatiovaihe, organisoitumisvaihe ja institutionalisoitumisvaihe
- Haavion mukaan alussa herätys on organisoimaton eikä sen sisältökään ole määrittynyt
- Haavio huomauttaa myös, että herätysliike ei välttämättä eroa äitiorganisaatiostaan
- herätys voi kuolla jos epäkohta, joka on aiheuttanut protestin, tulee korjatuksi
- mobilisaatio voi epäonnistua ja liike kuolee alkuunsa
- herätysliike löytää paikkansa kirkossa
- Mikko Juva on argumentoinut, että herätysliikkeiden vaikutuksesta itse asiassa koko Suomen luterilainen kirkko muuttui uskonnolliseksi protestiliikkeeksi
- Herätysliiketutkimuksen valtauoma kirkkohistorian parissa, jossa ns. ukkotutkimusta ts. johtajien elämäkertoja ja opillisia korostuksia
- Herätysliiketutkimuksen ulkopuolelle on jäänyt kirkollisen yhdistystoiminnan tutkiminen, josta perusteos on Markku Heikkilän väitös kirkollisen yhdistysaktivismin leviämisestä, jossa hän käy lähinnä läpi jäsenmäärien kehitystä