Martti Muukkonen, TM

martti.muukkonen@joensuu.fi

http://cc.joensuu.fi/~muukkone

p. 013-251 2720, 0400-90 51 59

Uskonnonsosiologian kurssi 560238 2OV

29.9. - 15.12.1999 ke 14-16

 

10.11. Uskonnolliset liikkeet III

Uudet uskonnolliset liikkeet

- Lahko ja kultti termeinä niin arvolatautuneita, että tilalle tuli 1970-luvulla käsite uusi uskonnollinen liike )new religious movement, NRM), joka sisältää molemmat käsitteet

- Uusien uskonnollisten liikkeiden nousu ajoittuu 60-luvulle hippi-liikkeen nousuun, jota voidaan pitää ensimmäisenä modernina uususkontona

- NMR:ien kehitys rinta rinnan uusien sosiaalisten liikkeiden (new social movements NSM) kanssa

- Vanhat deprivaatioteoriat eivät saaneet empiiristä tukea

- Kannatuspohja keskiluokasta ja ylemmästä keskiluokasta, jolla ei ollut juurikaan taloudellisia vaikeuksia

- Typologia:

1. Kristinuskon pohjalta syntyneet liikkeet

2. Terapiaryhmistä ja psykologian pohjalta syntyneet liikkeet

3. Aasialaisperäiset liikkeet

- Tutkimuskeskustelu käsittänyt seuraavia teemoja:

- Aivopesu ja siitä vapautuminen

- Liikkeiden laillinen status (mm. Scientologia)

- Ihmisen uskonnollisuuden tarve

- Kirkkojen ja uususkontojen suhde

- Poliittinen uskonnollisuus liittyy NSM:iin

- USA:n kansalaisoikeusliike pohjasi Amerikan mustiin kirkkoihin

- Kielikuvat olivat kauttaaltaan vanhatestamentillisia Martin Luther Kingin viimeistä puhetta myöten

- Johtajisto koostui mustista papeista

- Organisaation pohjana oli seurakuntaverkosto

- Ideologia ja keinovalikoima noudattivat pitkälti Vuorisaarnan etiikkaa

- Iranin vallankumous, Sandinismi, Puolan solidaarisuusliike ja oikeistofundamentalismi ovat romuttaneet vanhat durkheimilaiset käsitykset uskonnosta yhteiskunnan stabilaattorina

- Uskonto on myös uusintava tekijä, koska se julistaa ylintä auktoriteettiä, jota pitää totella enemmän kuin yhteiskunnallisia päättäjiä

- Kristillisten nuorisoliikkeiden taksonomia

- Isolatiiviset ryhmät omine alakulttuureineen

- Valistusryhmät, joiden toiminta on ‘esipoliittista’

- Uskonnolliset poliittiset ryhmät

 

Kvasiuskonnolliset liikkeet

- Ninian Smartin luokittelussa tällaisia mm. nationalismi ja kommunismi

- Muita voisivat olla mm. urheilu, kulttuuri, markkinatalous ja jopa yliopistolaitos

- Oleellista on se, että nämä pyrkivät valtaamaan keskeisen sijan ihmisten maailmankuvassa ja luomaan sekulaareja vastineita uskonnon eri dimensioille

 

Suomen uskonnolliset liikkeet

- Ari Haavion väitös evankeelisesta liikkeestä, Kirsti Suolinnan tutkimukset lestadiolaisuudesta ja Juha Kauppisen väitös Kansanlähetyksestä ovat merkittävimmät sosiologiset herätysliiketutkimukset (koska jälkimmäisistä on seminaariessee, niin jätän ne tässä pois)

- Haavio näkee herätysliikkeet protestiliikkeinä, jotka puuttuvat johonkin äitiorganisaationsa epäkohtaan

- Haavio tekee erottelun herätyksen ja herätysliikkeen välillä - tässä hän seuraa Herbert Blumerin käsite-erottelua yleisten ja erityisten sosiaalisten liikkeiden välillä sekä kollektiivisen käyttäytymisen perinteessä oleviin liikkeen vaiheita kuvaaviin teorioihin

- Blumerin mukaan yleinen sosiaalinen liike on verrattavissa kulttuurivirtaukseen tai uusiin ajatuksiin

- Liikkeellä on yleensä katsottu olevan seuraavat vaiheet: massa-vaihe, mobilisaatiovaihe, organisoitumisvaihe ja institutionalisoitumisvaihe

- Haavion mukaan alussa herätys on organisoimaton eikä sen sisältökään ole määrittynyt

- Haavio huomauttaa myös, että herätysliike ei välttämättä eroa äitiorganisaatiostaan

- herätys voi kuolla jos epäkohta, joka on aiheuttanut protestin, tulee korjatuksi

- mobilisaatio voi epäonnistua ja liike kuolee alkuunsa

- herätysliike löytää paikkansa kirkossa

- Mikko Juva on argumentoinut, että herätysliikkeiden vaikutuksesta itse asiassa koko Suomen luterilainen kirkko muuttui uskonnolliseksi protestiliikkeeksi

- Herätysliiketutkimuksen valtauoma kirkkohistorian parissa, jossa ns. ukkotutkimusta ts. johtajien elämäkertoja ja opillisia korostuksia

- Herätysliiketutkimuksen ulkopuolelle on jäänyt kirkollisen yhdistystoiminnan tutkiminen, josta perusteos on Markku Heikkilän väitös kirkollisen yhdistysaktivismin leviämisestä, jossa hän käy lähinnä läpi jäsenmäärien kehitystä