29.9.-15.12.1999 ke 14-16

Parsons:

- Kehitti struktuuri-funktionalistisen teorian Durkheimin ja Weberin kombinaationa

- pitkään sosiologian vallitseva paradigma - uskonnonsosiologiassa vielä pidempään

- funktionalistinen teoria lähtee siitä, että yhteiskunta on organismi tai kone, jossa jokaiselle on oma tarkkaan säädelty paikkansa. Jos ilmiön funktio häviää, myös ilmiö häviää.

- Durkheim: Uskontoelämän alkeismuodot

- uskonnossa yhteiskunta palvoo itseään

- uskontoon yhteiskunta varastoi sen mitä pitää sakraalina

- uskonnon tehtävä on ylläpitää yhteisön kiinteyttä

- Durkheim perusti teoriansa oman aikansa "nojatuoliantropologian" tuloksiin "primitiivisistä" yhteisöistä

- Taustalla evolutionistinen teoria jonka ajatuksena oli selittää uskontoa sen "synnystä" käsin

- Durkheim lähtökohtaisesti kieltää uskonnon määrittelyn sen omasta sisällöstä käsin

- Durkheimin teoria ei sisällä selitystä siitä miksi uudet uskonnot sytyvät ja kasvavat

- Durkheimin teoria ei sisällä selitystä siitä mikä funktio uskonnolla on sekularisoituneessa yhteiskunnassa

- Durkheimin teoria ei sisällä uskonnon dysfunktioita

Weber: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki

- Weber ei pohtinut uskonnon alkuperää vaan vaikutuksia

- Weberiläisen ajattelun mukaan yhteiskuntien eroavaisuudet johtuvat niiden erilaisista uskonnollisista taustoista

- viime aikoina tätä teemaa kehitelleet mm. suomalaiset sosiaalieetikot (mm. Hallamaa Jaana(toim): Rahan teologia)

- Pohjois- ja Etelä-Euroopan erilaiset sosiaalipoliittiset ratkaisut selittyvät uskonnollisen pohjan erilaisuudella

 

- Geertz:

- Uskonto on malli jostakin ja malli jollekin

- Berger & Luckmann:

- Maailma on konstruoitu rutinoituneista symboleista

- Mm. uskonto muodostaa symboliuniversumin

- Weberin kanssa yhteistä se, että uskonnossa on merkittävää se miten se muokkaa ihmisten tapaa hahmottaa maailmaansa

 

- Periaatteessa kolme erilaista suhdetta

- Teokratia

- Uskonto määrää valtiota (Israel ennen kuningasaikaa, nykyinen Iran)

- Variaationa sakraali kuninkuus (kuningasajan Israel, muinainen Egypti)

- Valtionuskonto

- Valtio suosii yhtä uskontoa muiden kustannuksella

- Tässä eri variaatioita

- valtiokirkkomallissa kirkko on osa valtionhallintoa (Tanska, Norja, Burma)

- kansankirkossa kirkolla vahva juridinen status mutta sen organisaatio on erillinen valtionhallinnosta (Suomi, Ruotsi)

- rinnakkaiselon mallissa kirkoilla de jure samanlainen status mutta de facto yksi on hallitseva (Ranska, Intia)

- Valtionuskonto voi olla myös ideologia (Kiina, Pohjois-Korea)

- sekularisoituva yhteiskunta kehittää itselleen ns. kansalaisuskonnon (civil religion) jossa käytetään uskonnollisia muotoja mutta palvonnan kohteena on kansakunta

- Vapaakirkkomalli

- Valtio on neutraali eri uskontojen suhteen ja kohtelee niitä tasa-arvoisesti (USA)

- Perinteisiä kohtauspisteitä

- Kansan yhteyden vahvistaminen

- Usein valtionrajat ja uskonnolliset rajat korreloivat

- Sotilaspapisto

- Koulujen uskonnonopetus

- Kansalaisuskonnon ylläpito

- Koulutus ja sosiaalihuolto

- Perinteisesti kansanopetus ja köyhäinhoito ollut kirkon ja perheiden tehtävä - Luther teki niistä yhteiskunnan velvollisuuksia

- Eri malleissa (Pohjoismaat, Etel-Eurooppa, Anglo-Saksiset maat) taustalla erilainen käsitys valtion valtuuksista ja velvoitteista

- Väestörekisteri

- Vanhastaan perustunut kirkon jäsenluetteloille

- Vasta v. 1971 Väestörekisterikeskus ATK-pohjaiseen luetteloon

- Vuonna 1999 västörekisteri valtiolle, srk:t syöttävät tietoja (syntyneiden, vihittyjen, kuolleiden ja muuttaneiden rekisteröinti) ja saavat niitä

- Verotus

- Kaikkien uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmaksut ovat veroluonteisia ts. ulosottokelpoisia

- Aikaisemmin kirkon jäsenmaksu kerättiin kerran vuodessa

- Nykyisin kansankirkot ostavat veronkantopalvelut valtiolta

- Yhteisöverolla rahoitetaan kirkon yleishyödyllistä ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta työtä

- Hautausmaat

- Luterilainen kirkko on velvoitettu osoittamaan hautapaikka jokaiselle

- Lähes kaikki suomalaiset haudataan kirkollisin menoin

- Avioliitto

- Valtaosa avioliittoon vihkimisistä kirkollisin menoin

 

- Esimerkit kristinuskosta, muissa samankaltaisia mutta ei välttämättä samanlaisia instituutioita

- Kirkko

- Periaatteessa ylikansallinen käsite joka kattaa kaikki kristilliset kirkot

- Käytännössä Katolinen kirkko ainoa ylikansallinen yhtenäinen organisaatio

- Muut kirkot pääasiassa kansallisia organisaatioita

- Jakaantuu alaorganisaatioihin

- Hiippakunnat

- Toiminnallisesti itsenäisiä

- Kirkon perusyksikkö

- Johdossa piispa ja tuomiokapituli

- Jakaantuu seurakuntiin

- Seurakunnan muodostavat yhteistoimintayksiköitä joita nimitetään rovastikunniksi

- Kirkkohallitus

- Hoitaa kirkon yhteistä hallintoa

- Koordinoi kirkon yhteisiä toimintoja

- Kirkolliskokous

- Kirkon parlamentti

- Erillisorganisaatiot

- Luostarit

- Sääntökunnat

- Yliopistot

- Sairaalat ym. laitokset

- Kirkolliset yhdistykset

- Kirkon viitekehyksessä itsenäisesti toimivat organisaatiot

- Lähetysseurat

- Kirkon tunnustamia

- Vastaavat kirkon puolesta lähetystyöstä

- Malli 1800-luvun yhdistyskristillisyydestä

- Herätysliikkeet

- Kirkon sisällä vaikuttavia liikkeitä, jotka eivät ole lahkoutuneet

- Ylläpitävät mm. kansanopistoja ja muita koulutuslaitoksia

- Säätiöt

- Diakoniasäätiöt ylläpitävät oppilaitoksia ja sairaaloita

- Syntyneet täyttämään tarvetta jollain erityisalalla

- Yhdistykset

- Eri työalojen toimintoihin keskittyneitä järjestöjä

- Teoria siitä, että uskonnon vaikutus yhteiskunnassa yhä vähenee

- Pohjautuu Auguste Comten ajatukseen yhteiskunnan eri alueiden kehittymisestä uskonnollisesta selityksestä metafyysisen kautta tieteelliseen

- Iranin vallankumous, Amerikkalaisen fundamentalismin nousu ja kommunismin romahdus ovat kyseenalaistaneet koko teorian