- Rationalistinen traditio

- nousi 1600 ja 1700 lukujen skeptisismistä Englannissa ja Ranskassa

- linkittyi positivismin ja utilitarismin kehitykseen

- johtavia teoreetikkoja August Comte, Herbert Spencer, Edward Tylor ja James Frazer

- kaikilla evolutionistinen näkemys uskonnosta ihmiskunnan yhden kehitysvaiheen selitysmallina

- Nonrationalistinen traditio

- nousi reaktiona rationalistiselle traditiolle Saksassa

- linkittyi saksalaiseen idealismiin

- näki uskonnon sui generis ilmiönä

- johtavia teoreetikkoja Jean-Jacques Rousseau, Immanuel Kant, Johan Herder, Friedrich Schleiermacher, Wilhelm Dilthey ja Rudolf Otto

- Schleiermacher systematisoi suuntauksen ja näki uskonnon absoluuttisen riippuvuuden kokemuksena

- Sosiologian klassikot

- uskonto sinänsä käsitettiin olennaiseksi osaksi yhteiskuntaa, mutta liikkeet nähtiin uhkana

- vain Marx näki liikkeet positiivisina

- klassikot eivät erotelleet yhteiskunnallisia ja uskonnollisia liikkeitä

- erottelun teki USA:ssa 30 luvulla ns. Kollektiivisen käyttäytymisen teoreetikot Robert E. Park ja hänen oppilaansa Herbert Blumer

- ero sen mukaan pyrittiinkö utopia toteuttamaan maassa vai taivaassa

- samaan aikaan uskonnonsosiologia menetti keskeisen asemansa sosiologiassa

- toisen maailmansodan jälkeen uskonnonsosiologia joutui eristyksiin muusta sosiologiasta ja palasi klassikkoihin

 

- Max Weber (1906)

- pappi - profeetta -teoria

- perustui aikansa VT:n tutkimukselle (mm. Julius Wellhausen)

- toisaalta perustui hänen kotikokemuksiinsa

- Ernst Troeltsch (1911)

- Weberin oppilas

- Alaluku kirjassa Social Teaching of Christian Churches

- kirkon (ekleesia) tuntomerkit

- konservatiivisuus

- hyväksyy periaatteessa maalliset hallitsijat

- hallitsee massoja

- universaali

- hyödyntää valtiota ja johtavia luokkia

- on osa olemassaolevaa systeemiä, on establishmentti

- ei riippuvainen jäsenistään - näkee itsensä Jumalan perustamaksi

- korostaa enemmän organisaation pyhyyttä kuin henkilökohtaista hurskautta

- on kansan suuri kasvattaja joutuen tekemään kompromisseja

- lahkon tuntomerkit

- pieniä ryhmiä

- pyrkivät henkilökohtaiseen täydellisyyteen ja suoraan persoonalliseen yhteyteen jäsenten välillä

- koostuvat usein alaluokista tai muuten yhteiskunnan torjumista ryhmistä

- toimivat alhaalta ylös eivätkä ylhäältä alas

- jotkut välttelevät valtiota ja jotkut pyrkivät korvaamaan sen omalla järjestelmällään

- korostavat hurskautta enemmän kuin rakenteita

- pyrkivät toteuttamaan Vuorisaarnan ihanteet jokaisessa yksilössä olematta halukkaita kompromisseihin

- H. Richard Niebuhr (1954)

- mekanismit, joilla kirkoista syntyy lahkoja

- niiden kapinaa, joilla ei ole pääsyä kirkon päätöksentekoon

- Kun lahko vanhenee, se muuttuu kirkoksi

- toinen sukupolvi ei omaa samaa hengen paloa

- askeettisuus luo varallisuutta ja varallisuus taas kunnioitusta

 

- J. Milton Yinger (1969)

- luokittelu tai jatkumo

- universaali kirkko

- maailmanlaaja

- yhdistää kirkon ja lahkon piirteet yhdeksi systematiaksi

- Katolinen kirkko

- ekleesia

- ei onnistu kirkon ja lahkon piirteiden yhdistämisessä vaan ainoastaaan yhteiskunnan integraatiossa

- kansalliset kirkot

- tunnustuskunta

- rajoittuu johonkin luokkaan tai muuhun kansanosaan

- Metodismi

- vakiintunut lahko

- ei kehittynyt tunnustuskunnaksi tai ekleesiaksi

- Kveekarit

- lahko

- kts. Troeltsch

- kultti

- kauimpana universaalista kirkosta

- pieni, lyhytaikainen, usein paikallinen, johtajakeskeinen

- täysin keskittynyt yksilökysymyksiin

 

- Charles Y Clock ja Rodney Stark (1965)

- jaottelu kolmeen sen mukaan kuinka jännitteinen suhde ryhmällä on yhteiskuntaan

- nojaa relatiivisen deprivaation teoriaan

- lahkojen jäsenet tulevat deprivoiduista ryhmistä

 

- viiteryhmäteoria

- American Soldier projekti 1940-luvulla

- vaikka absoluuttinen deprivaatio oli kaikilla sama, jotkut olivat tyytymättömämpiä kuin toiset

- vertailu tapahtui mm. saman statusryhmän sisällä tai niiden välillä (naimisissa olevat - naimattomat, sotilaat - siviilit)

- frustraatioteoria

- Ted Gurr

- perustuu pitkälti Freudiin

- J-käyrä teoria

- John Davies

- perustuu Marxiin ja Alexis de Tocquevillen teorioihin

- perusteesinä on se, että kasvun jälkeisessä taantumassa tapahtuu kapina

- ajatuksena on se, että odotukset ja toteutunut tilanne eivät vastaa toisiaan

 

- teoriaksi tuli se, että joillakin elämänalueilla on koettu jäädyn jälkeen siitä mitä pitäisi olla kun vertaa saavutuksia muilla alueilla

- relatiivista deprivaatiota voidaan poistaa joko kapinoimalla (sosiaalinen liikehdintä) tai sublimoimalla (ekspressiivinen tai uskonnollinen liikehdintä)

- teoria voimakas uskonnonsosiologiassa mm. Clock & Stark

- lahkojen synty selitettiin usein alempien luokkien kapinana

Poliittis-uskonnolliset liikkeet

- Resurssimobilisaatioteoria 1970-

- toi esiin mm. USA:n kansalaisoikeusliikkeen mustien kirkoissa olevat juuret

- korosti liikkeiden edeltämien organisaatioiden tuomia resursseja ( toimintatavat, johtajat, kielenkäyttö, verkostot)

- Uusien sosiaalisten liikkeiden teoria

- korostaa identiteettien merkitystä

- liikehdintä saattaa olla oman identiteetin puolustamista

- Christian Smith (1996) muistuttaa uskonnollisen liikehdinnän voivan johtua moraalisista imperatiiveistä

- uskonto voi olla joko yhteiskuntaa eheyttävä tai hajoittava tekijä

- tutkimukseen lisää mielenkiintoa kun Iranin vallankumous, kommunismin romahdus ja fundamentalismin nousu osoittivat ettei sekularisaatioteoria välttämättä pidäkään paikkaansa