Martti Muukkonen
Tiivistelmä
Nurmijärven seurakunnan kirkoissa toteutettiin maaliskuussa jumalanpalveluskysely, jolla pyrittiin selvittämään ihmisten asenteita ja toiveita jumalanpalvelusten suhteen. Vastausten määrä oli 653 joista hieman yli puolet (345) oli nuoria. Muina ikäryhminä olivat kaksi työikäisten ryhmää ( 19-40v ja 41-63v) sekä eläkeläiset. Muina taustatietoina kysyttiin kirkossakäyntiaktiivisuutta, sukupuolta ja kotikirkkoa. Kysymykset kästtelivät yleisiä asenteita jumalanpalveluksiin, näkemyksiä saarnoista ja kirkkomusiikista sekä toiveita jumalanpalvelusten alkamisajoista ja pituuksista.
Yleisiä huomioita oli se, että ikä, kirkossakäyntiaktiivisuus ja positiiviset asenteet jumalanpalveluksiin korreloivat vomakkaasti keskenään. Toisin sanoen, mitä vanhempi vastaaja, sita useammin hän hävi kirkossa ja sitä myönteisempi asenne hänellä oli jumalanpalveluksiin. Tässä nuorten (myönteisiä vastauksia 39%) ja vanhempien ikäluokkien välillä (myönteisiä vastauksia 72-82%) on merkittävä ero. Vaikka nuorista 75% koki olleensa tervetullut jumalanpalveluksiin, vain 38% koki, että heidät otettiin huomioon niissä. Miehet olivat kautta linjan hieman kriittisempiä kuin naiset.
Sama trendi näkyi kysymyksissä jumalanpalveluksen muodosta ja niiden kokemisesta kotoisiksi sekä kysymyksissä, jotka luotasivat odotuksia jumalanpalveluksista. Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä enemmän hän kaipasi jumalanpalveluksilta hiljentymistä (nuorten 25%:sta eläkeläisten 83 %:iin), uskonelämän vahvistumista (22-76%) sekä piti ehtoollista tärkeänä (12-90%). Eri kirkkopiirien välillä erot olivat muutaman prosenttiyksikön luokkaa.
Lasten huomioonottoa jumalanpalveluksissa kritikoi eniten 19-40 -vuotiaiden ikäluokka, josta puolet oli sitä mieltä, ettei heitä huomioitu. Toiseksi kriittisimpiä olivat 41-63-vuotiaat, joista 45% oli samaa mieltä.
Jumalanpalvelusten alkamisajaksi toivottiin yleisimmin kello kahtatoista, mikä oli nuorison ylivoimainen (68%) suosikki. Vanhempien ikäluokkien yleisin toive oli klo 10 (40-48%) vaikka klo 12 sai lähes yhtä suuren kannatuksen (37-43%). Kirkkopiireittäin ei liene yllätys, että Klaukkalassa pääosin käyvistä lähes 70% kannatti kahtatoista. Rajamäellä enemmistö (55%) oli kymmenen kannalla ja Nurmijärvellä toiveet kymmenen (45%) ja kahdentoista (43%) välillä menivät lähes tasan. Muiden ajankohtien kannatus jäi muutamaan prosenttiin.
Jumalanpalvelusten pituudeksi toivottiin yleisimmin puolta tuntia (39%), missä näkyy nuorison suuri määrä vastaajissa - heistä 58% toivoi 30min jumalanpalveluksia. Muista ikäluokista 19-40-vuotiaat toivoivat eniten kolmen vartin kirkkoja (46%) kun taas vanhemmat ikäluokat pitivät tuntia sopivana pituutena (50-63%). Saarnojen suhteen vastaajaat olivat kriittisiä. Vain 29% koki saarnojen teemat nykyisellään tärkeiksi. Tässä näkyy taas nuorison vaikutus kokonaistulokseen: heistä vain 14% oli samaa mieltä. Kuitenkin työikäisistäkin vain puolet piti saarnojen teemoja tärkeinä. Varsinkin vanhemmat ikäluokat toivoivat saarnoihin toisaalta enemmän ajankohtaisuutta (60-72%) ja toisaalta enemmän raamattuopetusta ( 54-74%). Molempien toiveiden kohdalla nuorten vastauksista lähes puolet oli en tiedä-vastauksia.
Kirkkomusiikkia käsittelevien kysymysten kohdalla voi yleisesti todeta, että virret koettiin yleisesti helpoiksi laulaa. Virsien sanojen puhuttelevuuteen pätee sama trendi kuin mitä jo yllä on todettu. Sen sijaan muun musiikin, musiikkiesitysten ja erikoisjumalanpalvelusten (kuten Tuomasmessu) kohdalla huomio oli, että eniten niitä kaipasivat nuoremmat työikäiset (19-40v) ja noin kerran kuussa kirkossa käyvät. Kerran viikossa käyvät tovoivat niitä selvästi vähemmän.