Maallikkoekumeniaa - NMKY:n Maailmanliiton lähetysnäyn muutos 1855-1955

Väitöslektio 20.11.2002

Johdanto

Me Euroopan ja Amerikan kristillisten nuorisoyhdistysten edustajat, kokoontuneina neuvottelemaan Pariisiin 22. p. elokuuta 1855, siinä vakaumuksessa että kaikki yhdistyksemme pyrkivät samaan päämäärään samassa evankelisessa hengessä ja että velvollisuutemme on osoittaa tämä yhteys ulospäin, ilman että yksityisten yhdistysten itsenäisyyttä työjärjestykseen ja keinoihin nähden rajoitetaan, ehdotamme yhdistyksillemme, että muodostetaan liitto seuraavan perussäännön pohjalla, joka on oleva sitova jokaiselle yhdistykselle, joka tahtoo liittoon yhtyä:

Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää niitä nuoria miehiä, jotka tunnustaen Jeesuksen Kristuksen Jumalakseen ja Vapahtajakseen Pyhän raamatun mukaisesti tahtovat olla Hänen opetuslapsiaan uskossa ja elämässä ja jotka pyrkivät yhdessä Hänen valtakuntansa levittämiseen nuorten miesten keskuuteen. Tämän perusperiaatteen tultua hyväksytyksi, kokous lisäksi suositti: Ettei mikään mielipiteiden eroavaisuus muissa asioissa, vaikka olisivatkin itsessään tärkeitä, mutta joka eivät läheisesti liity yhdistysten tarkoitukseen, saa häiritä yhteen tulleiden yhteisöjen harmonisia suhteita. Että laaditaan matkustaville tarkoitettu jäsenkortti, jonka avulla yhteen tulleiden yhteisöjen jäsenet ovat oikeutettuja minkä tahansa liittoon kuuluvan yhteisön jäsenetuihin ja sen kaikkien jäsenten henkilökohtaiseen huolenpitoon. Että Konferenssin hyväksymä kirjeenvaihtojärjestelmää sovelletaan tämän liiton jäseniin. Tämä vuoden 1855 Pariisin Maailmannäyttelyn yhteydessä hyväksytty NMKY:n Maailmanliiton Pariisin Basis on eräs 1800-luvun merkittävimmistä ekumeenisista asiakirjoista. Sillä on ollut merkittävä rooli sekä ekumenian että kristillisen nuorisotyön edistäjänä. Vaikka se syntyaikanaan oli, Clifford Geerzin ilmaisua mukaillen, malli NMKY:stä, siitä tuli myöhemmin malli NMKY:lle ja koko ekumeeniselle liikkeelle.

Ensimmäiset NMKY:t ennen vuotta 1855

NMKY-liike syntyi tilanteessa, jossa industrialismi oli aiheuttanut hallitsemattoman nuorten muuttoliikkeen kaupunkeihin. Ensimmäinen NMKY Lontoossa 1844 oli ajalle tyypillinen nuorten vertaisryhmä, joka pyrki vastaamaan oman viiteryhmänsä ongelmiin. Liikkeen syntyä ja leviämistä edesauttoi Britanniassa poliittinen tahto ratkaista sosiaaliset ongelmat ennen muuta hyväntekeväisyysjärjestöjen avulla. Valtaosa tämänkaltaisista vertaisryhmistä oli kuitenkin sekulaareja organisaatioita. Voidaankin katsoa, että NMKY oli näiden kulttuuristen ja poliittisten tekijöiden lisäksi nimenomaan evankelikaalisen herätyksen lapsi. Tämäkään ei vielä selitä kaikkea, koska jo aiemmin oli ollut samantyyppisiä nuorukaisorganisaatioita, jotka olivat hetken kukoistaneet ja sitten kuihtuneet. NMKY:n erityispiirteenä oli nousevan liikemiesluokan kiinnostus soveltaa kaupallisia taitojaan uskonnollisen elämän alueella. Tämä toi liikkeelle vakaan taloudellisen pohjan, joka mahdollisti pitkäjänteisen työn organisoinnin. Englannista poiketen, saksalaiset kristilliset nuorukaisyhdistykset eivät syntyneet niinkään liikemiesten maallikkoaktiivisuutena vaan nuoren papiston luodessa järjestöistä työkaluja nuorisotyötään varten.

Liikkeen vertaisryhmäluonne saneli pitkälti sen identiteettiä ja missiota. Englannissa liikkeen jäsenpohja koostui pääosin nousevasta keskiluokasta. Ranskassa liike oli lähinnä opiskelijoiden järjestö mutta Saksassa sekä kytkös paikallisseurakuntiin että kisälleihin toi mukaan myös paljon koulutettua työväestöä. Yleiskuvaltaan NMKY oli keskiluokkaisten protestanttisten valkoisten nuorten miesten järjestö joka oli kiinnostunut tarjoamaan palvelujaan näille ryhmille.

Jäsenpohjan vaikutuksesta myös johtajat tulivat pääosin näistä sosiaaliryhmistä vaikka Englannissa oli mukana myös yläluokkaisia sosiaalireformisteja. Johtajuudessa oli pääosin kaksi mallia: anglo-saksisissa maissa liike oli pääosin maallikkojohtoinen kun taas mannermaalla, erityisesti Saksassa yhdistykset olivat usein papiston johtamia.

Myös liikkeen organisaatio heijasteli eroja eri maissa. Englannissa Lontoon yhdistys toimi keskusyhdistyksenä, jonka osastoja muut Brittiläiset yhdistykset olivat aina Australiaa myöten. Saksassa taas oli selkeä federaatiomalli, jota perusteltiin Augsburgin tunnustuksen 7§:n paikallisen itsehallinnon periaatteella. Saksalainen malli levisi myös Pohjois-Amerikkaan ja Sveitsiin. Tällä seikalla oli suora vaikutus Maailmanliiton muodostumiseen nimenomaan federaationa ja painopisteen pysymiseen paikallisessa työssä.

NMKY:n ideologia on ilmaistu alussa esittämässäni Pariisin Basiksessa, jossa on kolme perusosaa: esipuhe, perusperiaate sekä kolme ylimääräistä ehdotusta. Esipuheen merkittävimmät elementit ovat sen kahdessa korostuksessa: Kristittyjen yhteys on ylhäältä annettu, ei ihmisten luomaa. Toisena seikkana Esipuhe korostaa yhdistysten paikallisen itsenäisyyden loukkaamattomuutta.

Perusperiaate, jota on usein yksinään kutsuttu Pariisin Basikseksi, ilmaisee liikkeen identiteetin, ideologian ja mission. Liike koostuu evankeelisen herätysnäkemyksen omaavista lähetyshenkisistä nuorukaisista. Sen ideologia korostaa Jeesuksen persoonaa, Raamatun asemaa ja Jumalan valtakunnan levittämistä. Jälkimmäisestä nousi myös liikkeen lähetysnäky joka nähtiin lähinnä ns. suruttomien käännyttämisenä. Lisäpiirteenä oli strateginen painotus voimien kokoamisesta kriittisen massan saavuttamiseksi tehokasta työtä varten.

Lisäsuosituksia oli kolme, joista ensimmäinen korotettiin myöhemmin Toiseksi Perusperiaatteeksi. Siinä seurattiin vanhaa Brittiläistä hyväntekeväisyystraditiota, joka kielsi poliittisen toiminnan hyväntekeväisyysjärjestöiltä. Taustalla oli Yhdysvaltain odotettavissa oleva sisällissota, jonka pelättiin jakavan vastasyntyneen liikkeen.

Expansion vuodet

Muutoksen aikakausi

Kenneth Scott Latourette on kutsunut NMKY:n ensimmäistä vuosisataa vallankumouksen ajaksi. Se oli sitä monessa mielessä. Tässä maailman muutosprosessissa NMKY onnistui hyödyntämään eteen tulevia uusia mahdollisuuksia. Samalla adaptoituminen uusiin tilanteisiin muokkasi myös liikettä itseään.

Taloudellisesti industrialismi toi vaurautta joka ei kuitenkaan aina suodattunut Maailmanliiton tasolle. NMKY:n voiman haluttiin pysyvän paikallisissa yhdistyksissä. Sen sijaan liikenne- ja kommunikaatioyhteyksien paranemisella oli suora vaikutus Maailmanliittoon. NMKY laajeni rinta rinnan yhteyksien paranemisen kanssa. Samalla kun osallistuminen kokouksiin kävi helpommaksi, liike demokratisoi Maailmanliiton rakennetta ja liikkeen ruohonjuuritason luonnetta.

Kulttuurisesti merkittävin trendi oli urbanisaatio. Kaupungistumisen ja valkokaulusammattien myötä kasvoi tarve nuorukaisten fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja kouluttamiseen. Erityisesti USA:ssa NMKY vastasi näihin tarpeisiin kehittämällä liikuntakasvatustyönsä sekä monet oppilaitoksensa, jotka sittemmin kehittyivät yliopistoiksi.

Suurimpien NMKY-maiden (USA, Britannia, Saksa) poliittinen järjestelmä suosi sosiaalisten ongelmien ratkaisemista hyväntekeväisyysjärjestöjen avulla. Tämä antoi sekä tarvittavaa institutionaalista uskottavuutta että loi kysyntää NMKY:n palveluille.

Kansainvälispoliittisesti NMKY hyötyi ensin kolonialismista ja länsimaistumiskehityksestä. Kolonialismin taittuessa kolmannen maailman NMKY:t kykenivät muuntumaan kansalliseksi organisaatioiksi ja paljolti välttämään vieraan tuontitavaran leiman. Kolmantena NMKY:hyn vaikuttavana kansainvälispoliittisena tekijänä olivat sodat. Nuorten miesten rekrytoituessa armeijoihin USA:n sisällissodassa, NMKY lähti heidän mukaansa ja käynnisti sotilaskotityön. Idea levisi muihin maihin ja I Maailmansodassa NMKY hoiti lähes kaiken sotilaskotityön molemmin puolin rintamaa. Sotilaiden joutuessa vangeiksi, työ pyrittiin ulottamaan myös vankileireille yhteistyössä Punaisen Ristin kanssa. Toisen Maailmansodan jälkeen monet entiset sotavangit huomasivat olevansa edelleen samoilla leireillä – nyt heidän statuksensa oli muuttunut pakolaisiksi. NMKY jatkoi samaa työtä uudella nimellä.

Kristillisistä liikkeistä NMKY:hyn vaikuttivat eniten alkuaikojen evankelikaalisuuden lisäksi ns. muskelikristillisyys ja sosiaalinen evankeliumi. Edellinen legitimoi NMKY:n liikuntakasvatuksen: "Ruumis on Pyhän Hengen temppeli." Jälkimmäinen puolestaan vaikutti koko ekumeeniseen liikkeeseen muuttamalla sen käsitystä Jumalan valtakunnasta. Aikaisempi Turmeluksen Kaupunki alettiin nähdä Jumalan luomakuntana jossa Jumalan lakien tulee olla voimassa. Nämä lait identifioitiin oikeudenmukaisuudeksi ja rauhaksi ja Valtakunnan levittämisestä tuli näiden periaatteiden levittämistä. Tosin on huomattava, että NMKY:ssä, kuten koko ekumeenisessa liikkeessä, oli maailmansotien välillä jatkuva debatti sosiaalisen evankeliumin edustajien ja barthilaisuuden välillä. Jälkimmäisen mukaan ihmisellä ei ollut mitään osaa Jumalan valtakunnan levittämisessä vaan se perustui täysin Jumalan suvereniteettiin.

Näiden kontekstiin liittyvien tekijöiden lisäksi, Maailmanliiton lähetysnäkyä muokkasi sen oma organisatorinen kehitys.

Organisaation kehitys

1850-luvun nuorten keskiluokkaisten valkoisten protestanttimiesten yhdistys laajeni sadassa vuodessa siten, että mukaan tulivat eri ikäryhmät, sukupuolet, rodut ja uskonnot. Tämä jäsenpohjan laajeneminen vaikutti väistämättä liikkeen itseymmärrykseen. Kun vuonna 1855 ’me’ tarkoitti samassa elämäntilanteessa eläviä nuoria euro-amerikkalaisia miehiä, me-käsite sisälsi jo vuonna 1955 koko maailman nuorison. Jäsenpohjan laajeneminen vaikutti samalla tavalla myös liikkeen missioon: siitä tuli inklusiivinen nuorisoliike.

Organisatorisesti NMKY:n Maailmanliitto oli aluksi löyhä verkosto. Varsinaista omaa organisaatiokoneistoa ei ollut vaan tehtävät hoidettiin paikallisyhdistysten voimin. Maailmankokousten organisointi oli aluksi isäntäyhdistyksellä mutta jo 1878 perustettiin Geneveen NMKY:n Kansainvälinen Keskuskomitea ja sille palkattiin sihteeri. Peruslinja oli kuitenkin se, että Maailmanliiton organisaatio pyrittiin pitämään pienenä ja suosittiin ruohonjuuritason yhteistyötä.

Liikkeen laajeneminen muutti sen valtarakenteita. Merkittävin muutos oli valtakeskuksen siirtyminen Euroopasta Pohjois-Amerikkaan. Tämän seurauksena amerikkalaiset painotukset saivat enemmän valtaa Maailmanliitossa.

Hajautuspainotteisuudesta johtuen Maailmanliitolla ei ollut selkeää yhtä johtajaa vaan johtajuus on ollut kollektiivista. Kollektiivisen johtajuuden toinen aspekti oli sen maallikkoluonne. Maallikkojohtajuudella oli organisatoristen vaikutustensa lisäksi ideologisia seurauksia. Keskeisin näistä oli opillisten kysymysten toissijaisuus liikkeessä.

Liike kehitti omat symbolinsa, jotka yhdistivät joukkoja. Maailmanliiton tunnus oli pääosin Pariisin Basiksen kuvallinen ilmaus. Sen lisäksi syntyi toinen logo, joka I Maailmansodan aikana pääosin syrjäytti edellisen: kärjellään seisova tasasivuinen punakolmio. Kun Maailmanliiton logo esitti liikkeen opillisen pohjan: Kristus ja Raamattu liikkeen keskuksina, maailmanlaajuinen näkökulma, niin punakolmio esitti sen antropologian, jonka mukaan ihminen on hengen, sielun ja ruumiin muodostama kokonaisuus.

Muutokset sekä kontekstilla että järjestön organisaatiorakenteessa vaikuttivat liikkeen ytimeen, sen identiteettiin, ideologiaan ja missioon.

Mission soveltaminen uusiin tilanteisiin

NMKY oli syntyessään evankelikaalinen herätysliike. Jäsenpohjan laajenemisen myötä liikkeen identiteettikin laajeni protestanttisesta euro-amerikkalaisesta nuorukaisyhdistysten liitosta globaaliksi ekumeeniseksi nuorisoliikkeeksi. Vaikka muiden uskontojen edustajia tulikin mukaan runsaastikin, sekä he että liike halusivat NMKY:n säilyttävän kristillisen identiteettinsä.

Pariisin Basiksen sanamuoto pysyi pääosin sellaisenaan koko liikkeen historian ajan. Sen sijaan merkittävä tulkinnallinen muutos on tapahtunut Jumalan valtakunta- käsitteen kohdalla. NMKY:n oma kolmio-periaate oli jo aiemmin korostanut ruumiin olevan Pyhän Hengen temppeli, josta täytyi pitää huolta. Sosiaalisen evankeliumin myötä tämä näkemys laajeni yksilöstä ihmiskuntaan kokonaisuutena.

Jumalan valtakunta- käsitteen muutoksen myötä myös NMKY:n lähetysnäky muuttui. Aiemman käännytyspainotteisen työn rinnalle, ja monasti sen sijaan, tuli Valtakunnan periaatteiden julistaminen. Jumalan valtakunnan keskeisiksi periaatteiksi nähtiin rauha ja oikeudenmukaisuus, joiden edistämisestä tuli keskeinen osa työtä.

Vuonna 1955 hyväksytty Pariisin satavuotisjulistus on myös nähtävä mallina NMKY:stä – se oli julistus, jolla selitettiin miten Pariisin Basista tulee ymmärtää erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa. Liikkeen työ oli lisäksi monimuotoistunut niin paljon, että kukin työmuoto oli kehittänyt omat sovelluksensa Basiksesta. Satavuotisjulistuksesta käy ilmi kuinka liike katsoi olevansa maailmanlaaja nuorisoliike, jonka missio oli erityisesti nuorison parissa. Liike näki itsensä sekä ekumenian pioneerina että uskontojen vuoropuhelun edistäjänä.

Kolmioperiaatteen ja sosiaalisen evankeliumin vaikutus näkyy nimenomaan NMKY:n missiossa rauhankasvatuksessa ja sodan uhrien auttamisessa. Messiaan rauhanvaltakunnan levittämistehtävää kuvaa hyvin Mahatma Gandhin vastaus Intian NMKY:n pääsihteerille K.T. Paulille hänen kysyessään NMKY:n mahdollisuuksia auttaa Intian itsenäisyyttä edeltävissä levottomuuksissa: "Opettakaa hinduja ja muslimeja olemaan kristittyjä toisilleen."