ETUSIVU ANSIOLUETTELO TUTKIMUKSET SAARNAT OPETUS LINKIT ENGLISH PAGES
Pääosan työurastani olen tehnyt Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja NMKY-liikkeen palveluksessa. Näiden lisäksi olen lukio- ja opiskeluaikanani ollut matkatoimistovirkailijana ja valokuvausliikkeen myyjänä loma-aikoina. Varsinkin matkatoimistokokemustani olen hyödyntänyt myöhemmin. Tätä edisti sekin, että äitini toimi pitkään Jyväskylän Arean johtavana virkailijana, joten sain sitäkin kautta seurata alaa ja sen kehitystä.
Urani NMKY:ssä alkoi Jyväskylän NMKY:n leirikeskuksen isännöimisellä ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Aloitin opintoni Helsingissä ja samalla hoidin sivutoimisesti ensin Helsingin NMKY:ssä ns. opiskelijasihteerin tehtäviä (vastasin yhden kaupunginosan poikatyöstä)jonka jälkeen siirryin Suomen NMKY:n liiton tiedotussihteerin tehtäviin ja viimeiset pari vuotta hoidin sen ohella Jyväskylän NMKY:n pääsihteerin tehtäviä (opinnot tosin kärsivät tästä). Kesäaikoina olin kesäteologina Pihlajaveden ja Petäjäveden seurakunnissa kolmena kesänä.
Helsingin NMKY:n kokemusta olen joskus luonnehtinut siten, että kun 1970-luvun lopussa on ollut poikatyöntekijänä Jakomäen lähiössä, ei sen jälkeen pelkää enää mitään sen alan tehtäviä. Liiton tiedotussihteerin tehtävissä sain ensimmäiset merkittävät kontaktini Euroopan NMKY:hyn, joista kontakteista sittemmin tuli merkittävä osa kokemuksistani.
Jyväskylän NMKY oli sukupolvenvaihdosmurroksessa kun menin sinne. Siten tehtäväni oli aloittaa tavallaan uudelleen alusta. Tätä tehtävää tuki oleellisesti henkilökohtaiset kontaktini Jyväskylässä. Käynnistin tuolloin mm. lukio- ja opiskelijaikäisille tarkoitettuja joukkueurheilu-, musiikki- ja hengellisen toiminnan aktiviteetteja sekä varhaisnuorten kerhotoimintaa. Sosiaaliprojekteista merkittävin oli miesalkoholistien parissa tehtävä päihdeleirityö.
Työ- ja opintorupeamani keskeytyivät varusmiespalvelukseen, jonka suoritin aseettomana ensin Ilmavoimien viestikoulussa Tikkakoskella ja sitten Lapin Lennostossa Rovaniemellä. Lienen ainoa aseeton varusmiestoimikunnan puheenjohtaja Puolustusvoimien historiassa. Varusmiespalvelukseni jälkeen päätin opintoni, sain silloisen teologian kandidaatin arvon pääaineenani Uuden testamentin eksegetiikka ja pappisvihkimyksen alkusyksystä 1981.
Ensimmäinen pappisvirkani oli Muuramen srk:n nuorisopastorina. Pyrin kehittämään yhdyskuntatyötyyppisesti nuorisotyötä. Tämä opetti yhteistyöhön eri viranomaistahojen kanssa. Kasvava kunta edellytti yhteen hiileen puhaltamista. Siirtyessäni 1985 Jyväskylään tunsin siinä vaiheessa jokaisen muuramelaisen 15-18 vuotiaan henkilökohtaisesti. Yhteiskuntatyön lisäksi pyrin kehittämään ja soveltamaan luovan toiminnan ja ryhmätyön metodeja nuoriso- ja rippikoulutyössä.
Jyväskylässä toimin Keltinmäen kaupunginosan pappina Kypärämäen piirikappalaisen alaisena. Yhdyskuntatyö oli myös siinä keskeisellä sijalla. Kun minua pyydettiin Jyväskylän NMKY:n puheenjohtajaksi, se johti vuoden sisällä siirtymiseen sen pääsihteeriksi, jossa tehtävässä olin kesään 1991.
Järjestössä oli ajauduttu sekä taloudelliseen että toiminnalliseen kriisiin. Toiminnallisesti sain nostettua sen yhdeksi Jyväskylän suurimmista nuorisojärjestöistä (kolmantena partion ja setlementtinuorten jälkeen) mutta taloutta en saanut kuntoon. Pääasialliseksi ongelmaksi koin järjestön uskottavuuden puutteen, joka esti sekä sponsorituen saamisen että ostosopimukset. Toiminnan määrä ja laatu olivat vaihdelleet liian paljon edeltävien 15 vuoden aikana. Tämän vuoksi panostin toiminnan kehittämiseen. Juuri kun valoa oli näkyvissä iski lama: sponsorit karsivat tukiaan ja hyvin tuottaneet ulkomaiset retket kaatuivat devalvoinnista johtuvaan hintojen nousuun. Tässä vaiheessa siirryin Säyneisen kirkkoherraksi Koillis-Savoon.
Aikani Jyväskylän NMKY:ssä opetti konkreettisesti talousasioiden merkityksen. Olin peruspalkka + provisiopalkalla ja se totisesti opetti tuloslaskentaa. Matkatoimistokokemustani hyödynsin em. retkitoiminnan järjestelyissä. Muutenkin toiminnoissa oli paljon kansainvälisyyttä: olin Euroopan NMKY:n teologisen työryhmän ja Jyväskylän pakolaistyöryhmän jäsen, työnantaja panosti kansainväliseen koulutukseen ja leirikeskuksessamme vieraili joka kesä 1-3 saksalaista NMKY-ryhmää. Itselleni merkittävin kokemus oli mahdollisuus osallistua NMKY:n Maailmanliiton johtajakoulutusinstituuttiin 1.8.-30.9.1990 Geneven lähellä Bosseyn ekumeenisessa keskuksessa. Kurssin kouluttajina toimivat NMKY:n, KMN:n ja YK:n työntekijät. Kurssin erityismerkitys jälkeenpäin ajatellen oli perehtyminen muista kulttuureista tulleiden osallistujien ajattelutapaan (meitä oli vain 2 eurooppalaista + 2 pohjoisamerikkalaista 20 hengen joukossa).
Jyväskylässä ollessani toimin myös tuntiopettajana Jyväskylän lastentarhaopistossa ja tein sijaisuuksia kouluissa.
Säyneisen kirkkoherrana sukelsin täysin uuteen maailmaan: alueelle, jossa oma kunta oli menetetty ja liitetty Juankoskeen ja joka oli pääasiassa vanhusväestöä. Siellä opin tuntemaan Suomen maaseudun ongelmakentän. Yksipappisessa seurakunnassa ilman kanslia-apua opin myös perusteellisesti seurakunta- ja väestörekisterihallinnnon (ylemmän tahon kanssa käytävä lomakebyrokratia on lähes riippumaton seurakunnan koosta).
Vuorotteluvapaalain tultua voimaan päätin 15 pappisvuoden jälkeen ottaa vapaata ja jatkaa päätoimisesti pari vuotta aiemmin aloittamiani jatko-opintoja. Olin säästänyt edellisiltä vuosilta lomia ja käytin ne kesällä 1996 tutkimustyöhön NMKY:n Maailmanliiton arkistossa Genevessä (Luterilaisen Maailmanliiton stipendi). Matkan jälkeen aloitin vuorotteluvapaan ja muutin Joensuuhun. Vuorotteluvapaan jälkeen jatkoin opintovapaalla ja sen jälkeen virkavapaalla. Syksyllä 1999 valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenani sosiologia. Laudaturtyöni tein sosiaalisen liikkeen teorioista. Syksyllä 2000 valmistuin teologian lisensiaatiksi pääaineenani käytännöllinen teologia. Lisensiaattityöni tein kolmannen sektorin teorioista. Väittelin NMKY:n Maailmanliiton lähetysnäyn muutoksesta 1855-1955 marraskuussa 2002 Joensuun yliopiston teologisessa tiedekunnassa.
Syksystä 2005 vuoden 2007 loppuun työskentelin Joensuun yliopiston Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksessa Vapaa-ajan ja virkistyksen maistrikoulutusohjelman kouluttajana. Samalla tein toista väitöstäni hyvinvointivaltiomallien uskonnollisista juurista Jyväskylän yliopiston filosofian ja yhteiskuntatieteiden laitokselle sekä suoritin korkeakoulupedagogiset perus- ja aineopinnot Joensuussa. Eli vuosien opetustyön jälkeen sain vihdoin muodollisestikin opettajan pätevyyden
Savonlinnan vaiheen jälkeen palasin taas päätoimisesti tutkimustyön ja opintojen pariin. Vuosien 2008 ja 2009 aikana suoritin kulttuuriantropologian perus-, aine- ja syventävät opinnot, kirjoitin toistakymmentä artikkelia, pidin puolen tusinaa konferenssiesitelmää ja toimitin yhden antologian. Väitöksen teko on hidastunut paitsi edellä mainituista syistä myös siksi, että olin kesän 2008 kesäpappina Kontiolahdella, joulukuun 2008 Pielisensuun seurakuntapastorina, syksyn 2009 Pyhäjärven kappalaisen sijaisena ja kesä-lokakuun 2010 Enon seurakunnassa apupappina.
Joulukuun alussa 2010 kääntyi elämässä taas uusi lehti kun akateeminen maailma jäi taka-alalle ja aloitin Nurmijärven seurakunnassa Rajamäen piirikappalaisen virassa.
Opiskelu- ja tutkija-aikanani olen luonut suhteita (konferenssien ja internetin keskustelupalstojen kautta) erityisesti kansainväliseen kolmannen sektorin tutkimusyhteisöön, sosiaalisen liikkeiden tutkijoihin sekä suomalaisiin nuorisotutkijoihin ja sosiologeihin. Kuten edeltävästä käy ilmi, tutkimussuuntautumiseni on monitieteellinen suuntautuen teologiaan, sosiologiaan, historiaan ja antropologiaan. Tieteellisesi määrittelisin itseni järjestöistä, liikkeistä ja uskonnon vaikutuksesta yhteiskuntaan kiinnostuneeksi uskonnonsosiologiksi. Uskonnollisesti taas olen ekumeenisesti suuntautunut matalakirkollinen luterilainen pappi.
Päivitetty 7.2.2012